lauantai 16. helmikuuta 2013

Wanhat 2013 !

IMG_3624 IMG_3631 IMG_3650 IMG_3767
Eilen vietin siis ainaki omasta mielestäni lukion huippukohtaa elikkä Wanhojen tansseja, oon oottanut wanhoja ala-asteelta saakka. Muistan kuinka pienenä ekaluokkalaisena ihailin tyttöjen kaunnita mekkoja ja taidokkaita tanssiliikkeitä ja mietin itsekseni "Minäkin haluan tanssia tuolla", no eilen se sitten kävi toteen. Herätys oli vasta seitsemältä, osa tytöistä oli joutunut heräämään jo viideltä meikkaamaan ja laittamaan hiuksia. Mummini on työskennellyt yli 40 vuotta kampaajana ja tätä hyödyntäen pistin mummin tekemään kampaukseni. Kampaukseen  kuului pään toisella puolella oleva letti, joka kiersi niskaan ja lähti siitä sitten valumaan kiharoina. Päältä hiukset oli hieman kohotettu, että saatiin tiara erottumaan kauniisti. Janita saapuin kahdeksan aikoihin tekemään meikin ja yhdeksän aikoihin kiiruhdin syömään aamupalaa ja kiskomaan mekkoa päälle. Aamutanssit tanssimme Talsoilan ala-asteella, jossa tanssit menivät todella huonosti. Kaikki unohtelivat liikkeitä, menimme erinaikaan, jotkut unohtivat tanssia viimeisen tanssin ja vaan lähtivät salista pois. Kaikkia kyllä jännitti aamulla niin paljon, että mokailu saattoi johtua siitä. Kaikista hellyyttävintä oli se kun oltiin lähdössä ja käveltiin pihan poikkia autolle niin kaksi pikkutyttö tuli sanomaan "Teillä oli kaikista hienoimmat mekot ja tanssitte kaikista parhaiten" Siitä tuli hyvä mieli koko loppu päiväksi.

IMG_3640 IMG_3644 
IMG_3668 IMG_3663 IMG_3667 DSC_1269 
Seuraavana oli vuorossa klo 13 päivätanssit Urheilutalo Feeniksillä. Meillä oli tossa välissä hieman ylimäärästä aikaa nii saatin otettuja satoja eri kuvia. Päivätanssit sujuivat mielestäni hyvin ainoa ongelma oli mekon helman pituus, tanssin päivätanssin ilman kenkiä, koska olin aamutansseissa liukastellut  kenkieni kanssa. Jännitin aika paljon yllätystanssia, mutta onneksi yleisön hurraukset ja vihellykset loivat sen verran fiilistä, että tanssi meni aivan loistavasti! Oltiin tehty pöytävaraus Ravintola Köökkiin ja suunnattiin sinne suoraan päivätansseista. Meitä oli kahdeksan hengen porukka koolla ja myös toinen porukka oli varannut pöydän samasta ravintolasta. Itse söin mahani  täyteen pippuripihvia ja paahdettuja perunoita, tuntui että mekko repeisi jos söisin vielä palaakaan. Onneksi meillä oli tosi hyvä porukka koolla, naurettiin mahamme ja poskemme kipeiksi, eikä syömisestä meinannut tulla yhtään mitään kun eräs seurueemme jäsen nauroi niin kovasti että sai paahto vanukkaat nenäänsä. Koko päivän Veeran isä toimi meidän hovikuskina ja tulikin ruokailun jälkeen hakemaan meidät, kun käytiin nopeasti Veeralla hakemassa lisää juotavaa. Tuntuin että koko päivän aika kului aivan hirveen nopeasti, ennen kuin huomasimmekaan oli enään tunti aikaa iltatansseihin.

DSC_1266 DSC_1260 (1) DSC_1256 DSC_1258 DSC_1382 DSC_1384
Iltatanssit alkoivat tasan kello 18, ennen sitä laulettiin Robinia pukkarissa, valmistauduttiin hermoromahdukseen ja fiksailtiin pukuja. Itse käänsin hameen alareunan kaksin kerroin ja kiinniteltiin niitä hakaneuloilla. Päätin tanssia myös iltatanssin ilman kenkiä, ihan varmuuden vuoksi. Iltatansseja en enää jännittänyt niin paljon kuin muita tansseja, ainoa pelko oli että astun helmani päälle ja kaadun tai mekko repeää. Iltatanssit sujuivat myös hyvin, harmitta vain joidenkin tyttöjen mekkojen puolesta kun huomas että revenneitä suikaleita roikkui mukana. Kaiken kaikkia mulla oli ihan mahtava päivä, juuri sellanen kun olin toivonutkin. Mitenkäs lukijoiden wanhat sujuivat vai tanssitko ollenkaan? Osa kuvista on Tuukan kuvaamia, joten © Tuukka Pajuniemi.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Ravers in the UK!

IMG_3583 IMG_3585 IMG_3593 IMG_3600 IMG_3604 IMG_3614 IMG_3618 muokattu

Mulla olikin vähän erikoinen viikonloppu, sillä perjantaina suunnattiin Papen kanssa auton nokka kohti Helsinki-Vantaata. Lähdettiin Forssasta suurinpiirtein yhden aikoihin, sillä oltiin luvattu noutaa meidän britti ystävät Kerry ja Kieran lentokentältä puoli neljän aikoihin. Mua jännitti ihan hirveesti tavata ne, en ollu ikinä ennen ees nähny Kierania ja pelkäsin et rupeen sönköttään ku yritän puhua jotain englanniksi. Onneks kaikki sujui tosi hyvin ja automatka takasin Forssaan sujui kuulumisia vaihtaessa ja musiikkia kuunnellen. Kierania paikoitellen pelottikin ku ajettiin kuulemma niin lujaa, Englannissa koko liikenne pistetään poikki ja koulut suljetaan jos sataa edes muutama sentti lunta. Kyl se si rauhottu ku selitettiin et Suomessa on pakollista käyttää talvirenkaita. Kerry ja Kieran majottautu Papen ja Jonin luokse ja kun päästiin perille Joni olikin loihtinu meille ihanan aterian. Hengailtiin siinä sit jonkun aikaa, kunnes mä lähin viettään Nikun synttäreitä. 

Lauantaina lähdettiin aamusta Prismaan ostaan ruoka-aineita, ku Kerry oli luvannut kokota meille perinteisen englantilaisen Shepherd's pie:n. Samalla Kerry ja Kieran katteli tapetteja niiden uuteen taloon. Kauppakierroksen jälkeen lähdettiin koko porukalla Papen vanhemmille syömään. Papen isä ja Kieran jaksoi puhua vaikka kuinka pitkään jalkapallosta, Kerry taas keskitty vaihtaan kuulumisia Papen siskon Tiinan kanssa. Ruokailun jälkeen lähdin kotiin ja siitä ajelemaan Nikun, Veeran, Jeren ja Rikun kanssa. 

Sunnuntaina vierailin isovanhempien luona, ku ne palas torstaina Kanarialta. Herranjestas miten ruskettuneita ne oli, ihan kateeks kävi. Hengailin siellä pari tuntin, kunnes Pape soitti et Kerryn tekemä ruoka on kohta valmista. Oli kyllä varmaan paras ateria mitä oon ikinä syöny, yleensä en ees tykkää keitetyistä porkkanoista mutta nekin oli todella hyviä! Ruuan jälkeen oltiin kaikki niin täynnä, et vaan makoiltiin sohvalla. Hyppäsin illalla vielä hetkeks Nikun kyytiin. 

 Maanantaina oli haikea tunnelma kun lähdettiin heittään Kerryä ja Kierania takasin lentokentälle, otettiin matkalla hieman kuvia. Oli kamalaa jättää hyvästit, mutta onneks parin kuukauden päästä lähden kyläilemään Englannin puolella. Lentokenttän jälkeen mentiin Papen kaa vielä Jumboon shoppailemaan, ja löysinkin juuri sopivan tiaran Wanhojen tansseja varten. Mulla on muutenkin täällä viikolla hirvee kiire ja stressi wanhoista. Pitäs vielä järkätä miljoona asiaa ja mulla on vaan kaksi päivää aikaa. Olispa ne wanhat jo ohi ettei tarvis enään stressata.