Aupair uran viiminen työpäivä!

....Starttaa huomenna ja hävyttömän aikaisin keskiviikko aamuna suuntaa kohti Suomea! 150 päivää tulee siis au pairelua täyteen ja pääsen palaamaan kotiin yhtä kokemusta rikkaampana. Suunnitelmia Suomessa ois lomailla nyt helmikuun ajan ja alottaa työt maaliskuun alussa. 

Ihana nähdä ystäviä ja perhettä taas. Tuntuu myös luksukselta kun saa nähdä poikaystävänkin melkein joka viikonloppu!! Tietysti tulee asioita ikävä myös Englannista, mutta aina tänne voi jossain vaiheessa palata takaisin jos siltä tuntuu. Mun ihanat hostit kirjoitti mulle myös erinomaisen työtodistuksen suositteluineen, joten olen enemmänkin kuin tyytyväinen. 

Huomenna ois vielä tarkoitus työskennellä muutama tunti, nähdä aupair kamuja vikan kerran ja hommailla matkustusasiakirjoja. Täällä on ollu myos ihanan keväinen ilma, aurinkokin alkaa jo lämmittää kasvoja joten hieman harmittaa palata keskelle Suomen talvea, mutta eiköhän siihenkin taas äkkiä totu! Nyt meen taisteleen mun matkalaukkujen kanssa, joita on aivan liian monta!

Natural History Museum!

Nyt kun Lontooseen on rantautunut hieman kylmemmät kelit, ollaan päätetty keksiä erilaisia sisätila aktiviteettejä. Tänään vuorossa oli Lontoon Natural History museo, josta itse suurena luontointoilijana olin ihan superinnoissani! Lähdettiin heti aamusta liikenteeseen Selinan ja Victorian kanssa, koska monet oli varotellut pitkistä jonoista ja täpötäydestä museosta. Oltiin paikalla noin puolenpäivän aikaan ja sisälle päästiin noin viidessä minuutissa.

 Museo oli jo ulkoapäin niin mahtava ilmestys ja sisältä vielä parempi. Koko museo on siis tehty tollaseen Tylypahka tyyliseen rakennukseen joka oli uskomattoman yksityiskohtaisesti koristeltu! Aikaa kiertelyyn oli varattu koko päivä, joten ei pidetty mitään kiirettä. Museossa on kaikkea mitä ihminen voi vaan haluta tietää maailmasta! Omana lempparina oli ehdottomasti dinosaurukset, avaruus ja fossiilit. Kierrettiin päivän aikana kaikki esittelyt läpi avaruudesta- ihmisen biologiaan ja aikaa siihen kului noin kuutisen tuntia. Oltaisiin viihdytty varmasti pidempäänkin, mutta museo oli sulkeutumassa ja nälkä kurni mahassa koko päivän kiertelyn jälkeen. 

Suosittelen tätä ehdottomasti ihan jokaiselle! Museo on niin valtava, että löytyy kyllä tekemistä ihan pienille lapsille kuin kiinnostavia asioita ihan aikuisillekkin. Tää oli semmonen paikka mihin menisin mieluusti uudestaankin, eikä varmasti tule tylsää!

Täällä taas!

Kun tuliin kämpille lentokentältä oli koko mun kämppä koristeltu ja sängyn päällä odotti suomiherkkuja! On mulla kyä ihana sisko<3!

Riisipuuro = <3

Pahoittelut kuukauden hiljaiselosta täällä blogin puolella, koska mä vietin joululomaa Suomessa! Lensin siis 18 päivä iltalennolla Suomeen, joka olikin reilut kaksi tuntia myöhässä huonon sään takia..... Kentällä mua oli vastassa Osku ja oli ihana nähdä näin neljän kuukauden jälkeen <3 Aluksi mun täyty kauheesti miettiä mun puhumista ja sitä etten sekota enkkusanoja väliin, mut parin päivän jälkeen alko jo puhuminenkin sujuun. Osku kyllä edelleenkin nauraa mulle ku pitsaa syödessä sanoin "Vähän mua ärsyttää ku täs pitsassa on näin paljon näitä pineappleitä!"

Joulun vietin ihan perheen kesken, hyviä ruokia syöden ja lahjoja avaten! Jouluruokaa syötiin kyllä kyllästymiseen asti. Yhden asian huomasin, että mulla on nyt syksyn aikana tainnut kertyä oikein kunnolla univelkaa kun joka yö nukuin sen 12-16 tuntia.... Täytyy ruveta seuraamaan vähän tarkemmin tota mun nukkumista. että saisin tarpeeksi nukuttua.

Hyvästien jättäminen oli aika haikeeta, varsinkin kun tietää ettei taas nää moneen kuukauteen. Toisaalta nää on mun vikat kuukaudet Englannissa ja sitten mun au pair ura onkin ohi, joten täytyy nyt vaan yrittää ottaa tästä kaikki irti! Mulla on vielä niin paljon paikkoja joissa haluisin käydä, joten saa pidettyä itseni kiireisenä ja ajatukset poissa Suomesta. 

Tän viikonlopun oon vaan viettänyt kotona peiton alla kärsien hirvittävästä flunssasta, joten kuulumisiin palailen jälleen kun mun elämään kuuluu jotain muutakin sisältöä kuin vain nenäliinat ja särkylääkket!

KOLME KUUKAUTTA ENGLANNISSA

Perjantaina tuli täyteen kolme kuukautta Englannissa asumista. Fiilikset ovat aika samat kuin kahden kuukauden jälkeenkin, arki rullaa normaalisti ja olen jo tottunut elämään täällä. Viikot tehdään töitä ja viikonloppuisin seikkaillaan muiden aupairien kanssa ympäri Englantia. Tällä hetkellä kuitenkin eniten odotan kovaa vauhtia lähestyvää joululomaa! Älkää käsittäkö väärin, viihdyn täällä tosi hyvin mutta on silti hienoa nähdä kaikki mulle tärkeät ihmiset melkein neljän kuukauden jälkeen. Mulla on enää alle kaks viikkoa kun lähden Suomeen ja joululomalle oon suunnitellut kaikkee kivaa tekemistä! Odottavan aika on pitkä joten tuntuu että kello liikkuu takaperin ja aika matelee.

 Mulla on asiat hyvin täällä, mutta ihmettelen suuresti ihmisiä jotka lähtevät aupairiksi vaikkeivat edes pidä lapsista ja sitten palaavat kotiin maitojunalla itkien "ku se on niin rankkaa". Mulla on ainakin ihan huiput hostlapset! Tietenkin lapset on lapsia ja välillä on niitä huonojakin päiviä, mutta pääosin O ja H on molemmat tosi iloisia ja hyvinkäyttäytyviä lapsia ja oon niin onnellinen siitä, kun on vertailun vuoksi kuullu kauhutarinoita joittenkin lapsien hostlapset käyttäytyy. Tämä ei oo mitään rankkaa työtä vaan rentoa lasten kanssa oleskelua, leikkimistä, pyykkäystä ja toisinaan kokkausta. En ymmärrä miten joku voi mieltää tämän homman kovin raskaaksi (jos tähän ei lasketa niitä ketkä tekee 60h/viikossa neljän lapsen kanssa), se on aikalailla asenteesta kiinni miten tämän kokemuksen ottaa.

 Mulle kaikista vaikeinta on yksinoleminen, oon tottunut näkemään kavereita Suomessa päivittäin ja täällä suurimman osan ajasta oleskelet itseksesi, siihenkin on toki jo tottunut mutta ainakin alussa yksinäisyys iski tosi lujaa. Tietysti tohon yksinäisyys kysymykseen vaikuttaa tosi paljon sijainti (isossa kaupungeissa paljon au paireja - pienissä kylässä saatat olla ainoa aupairi). Meidän kylässä en ole tavannut yhtäkään mun ikäistä brittiä vaan sosiaaliset kontaktit rajottuu 3-7 vuotiaisiin lapsiin, niiden vanhempiin ja muihin au paireihin. Ois tosi kiva saada ihan brittikavereita, mutta kaikki taitavat asua yliopistojen läheisyydessä tai sisäoppilaitoksissa joten tutustuminen on vaikeaa. 

 Tiivistettynä mulla on kaikki hyvin ja odotan innolla joulua!

BRITISH FASHION AWARDS 2014

Maanantaina mulla oli ihan normaali työpäivä, olin off viideltä ja pikaisen laittautumisen kautta suuntasin bussipysäkille. Tarkoitus oli lähteä matkaan Selinan ja Aidan kanssa, mutta valitettavasti Aida sairastui eikä päässyt itse osallistumaan. Meitä oli siis kaksi tyttöä ja kolme lippua. Liput saatiin Selinan host äidin kautta ja tää oli kyllä ihan supermahtava tilaisuus kiitos siitä! 

Saavuttiin Paddingtonin asemalle hieman ennen kello seitsemää ja käytiin pikaisesti mäkkärissä syömässä kun lähdettiin reissuun mahat tyhjinä ennen illallista. Tässä vaiheessa Saralena ilmoitti, että hän pääsee tulemaan ja käyttämään Aidan lipun. Saralenan saavuttua suuntasimme undergroundilla Leicester Squarille, josta käveltiin tapahtumapaikalle. Paikaksi oli valittu London Coliseum, jossa yleensä järjestetään suuria oopperoita ja tämä oli mun mielestä loistava valinta kyseisen tapahtuman paikaksi! Jono sisäänpääsylle jatkui monta sataa metriä ja odotusaikaa kertyi melkein tunti! Tässä vaiheessa kiitin itseäni kun valitsin housut enkä hameen, sillä sisäänpäästessäni kädet ja jalat oli ihan jäässä..... 

Sisäänpäästyämme tapahtuman alkuun oli enää kolme minuuttia, joten pikaisesti kiiruhdettiin paikoillemme. Tapahtuma oli todella hyvin suunniteltu ja upea musiikkeineen ja valoefekteineen. Oma lempihetkeni oli varmasti Emma Watsonin voittaessa palkintonsa tai Victoria Beckhamin pitämä puhe! Kahden tunnin jälkeen kaikki palkinnot oli jaettu ja oli aika suunnata punaista mattoa pitkin kotiin. Saatiin ihanat goodiebackit (napattiin myös yksi Aidalle!), jotka olivat täynnä meikkejä, suklaatryffeleitä ja hajuvesiä mm. Cuccilta! Juteltiin punaisella matolla muutaman tähden kanssa, kuten Kylie Minogue, Karolina Kurkova ja Rita Ora! Kotiin päästyämme kello oli jo reilusti yli yksi yöllä, joten hammaspesun kautta suoraan nukkumaan! Tää oli kyä tähän mennessä mun au pair vuoden kohokohta ja toivottavasti saadaan lisää lippuja tälläsiin tapahtumiin!