tiistai 18. marraskuuta 2014

ICESKATING!



Lauantai aamuna mun herätyskello soi jo 6.30, olin valvonut yhteen saakka joten melkein itkua vääntäen raahauduin suihkuun ja laittautumaan. Taksi tuli hakeen mua ja Selinaa Saintburysin edestä 7.20 ja matkan varrella napattiin vielä Patricia mukaan. Sloughissa vaihdettiin taksi junaan ja matkattiin Lontooseen määränpäänä Somerset House! Oltiin varattu runsaasti aikaa matkustamiseen, joten oltiin paikanpäällä melkein tunnin etuajassa. Sattumalta kaikki meistä oli skipannu aamupalan, joten mentiin Cafe Neroon pikaiselle aamupalalle ennen luistelun alkamista.

Tunnin luisteluvuoro maksoi kahdeksan puntaa ja siihen sisältyi myös luistintenvuokra. En oo ikinä pelännyt luistellessa niin paljon mitä tuolla pelkäsin! Meidän kanssa samaan aikaan luisteli noin 50 henkeä ja vähän väliä joku kaatui ja kiskaisi kolme muutaki ihmistä samalla nurin. Olin ihan kauhuissani,että joku kiskasee mut vahingossa nurin ja mun tuurilla murran kaikki mahdolliset raajat siinä vaiheessa. Meidän tunnin aikana yheltä murtu ranne, yheltä murtu nenä ja yheltä mieheltä lähti kaatuessa olkapää pois paikoiltaan ja se vietiin paareilla pois,joten mun pelko ei todellakaan ollu hullujen brittiluistelijoiden seassa turha!

Huvittavan näköistä kun pariskunnat yritti luistella muka romanttisesti käsikädessä ja toisen kaatuessa molemmat makasivat pitkin pituuttaan keskellä jäätä. Toinen asia joka mua nauratti oli se että mua ei meinattu päästää luisteleen koska mulla ei ollut kaulahuivia! Varusteina piti siis olla pipo, hanskat ja kaulahuivi, eikä mulla ollut kuin pipo ja hanskat. Luistelunvalvojat oli si sitä mieltä et mua ei voi päästää luisteleen, koska voin saada hengenvaarallisia paleltumia (ulkolämpötila oli sillä hetkellä +15). Totesin sit vaan, että oon kotosin Suomesta ja oon tottunu luistelemaan pikkasen kylmemmissäkin keleissä ja oon valmis ottamaan sen riskin että hengenvaarallisen paleltuman saan! Loppujen lopuksi kaikki riisuivat pipot ja hanskat heti kun pääsivät luistelemaan.

Meillä oli uskomattoman hauskaa. Selina itävaltalaisena tottakai osasi luistella hyvin, mutta Patricia oli jäällä vasta toista kertaa elämässää ja luisteli hämmästyttävän hyvin! Tunsin itseni vähintään NHL tason pelaajaksi luistelutaidoillani ku kaikki muut ympärillä kompuroivat ja kaatuilivat. No joululoman aikana varmaan palaudun taas maanpinnalle kun tajua olevani suomalaiseksi paska luistelija. Tosi moni tuli tunnin aikana kysymään multa ja Selinalta että mistä oikein ollaan kotosin kun luistellaan niin hyvin.

Luistelun jälkeen käytiin juomassa kuumat kaakaot, jonka jälkeen kierreltiin hetki Thamesin varrella kunnes väsyneinä palattiin kotiin!

torstai 6. marraskuuta 2014

AU PAIR LIFE (also in english)

Kun yrität selittää lapsille, miksei suklaakakkua voi syödä illalliseksi/ When you are trying to explane that children can not eat cake as a dinner

Kun kello on kuusi ja siirrät vastuun vanhemmille/ When you are off and move the responsibility back to parents.

Uusi työlista!!......Ja olet viikonlopun töissä/ New work schedule!!!..... And Im working on the weekend

Kun lapset nirsoilee/ When children are picky and whining about their food.

"Oh wow, I love your hair!! Its so blonde and long!!


Aamuherätykset/ Morning wake ups


Keskiviikko aamujen Costa hetket/ Wednesday mornings Costa meet up

Kun pääset töistä aikaisemmin kuin oli sovittu/ When you finish your work early


"Veera saisinko......."/ "Veera can I have some...."

Kun lapset suuttuvat ja haukkuvat sinut huonoimmaksia au pairiksi ikinä/ When the kids get mad and shout that you are the worst au pair ever!





TWO MONTHS IN ENGLAND!


Lokakuu on ohi ja siihen mahtui paljon kaikkee erilaista. Tuntuu et oon vihdoin alkanu kotiutuun tänne enkä ota enää nii kauheeta stressiä jos joku suju esim tänään kun kaadoin maidot pitkin pöytää lasten kirjojen päälle... Viikot rullaa eteenpäin hurjaa vauhtia ja oonkin yrittäny haalia extra hommia joka puolelta jotta sais vähän rahaa säästöön. Huomenna meen Ealingiin siivoon mun hostperheen asuntoo uusia vuokralaisia varten ja lauantaina teen extra babysittingiä host äidin kaverille! Siitä saakin jo sievoisen summan säästöpossuun. Mun suunnitelmana on ollu säästää 100 puntaa joka kuukausi ja aika hyvin se on toteutunut kun säästössä on nyt hieman yli pari sataa puntaa.

Half term lasten kanssa sujui todella hyvin vaikka olinkin tosi väsynyt pitkien päivien johdosta. Keskiviikkona oli herätys seitsemän pintaan ja olin kuoleman väsynyt edellisiltaisen lentomatkan takia. Syötiin lapsien kanssa aamupalaa ja väritettiin värityskirjaa. Kymmenen aikaa host isän vanhemmat tulivat käymään ja halusivat viedät lapset mukanaan Windsoriin, joten loppu päivä sujui pyykätessä ja siivotessa. Off olin noin kuuden aikaan ja olin nii kuoleman väsynyt, että menin nukkumaan jo kahdeksalta!

Torstaina työt alkoi samoihin aikoihin ja aamupalan jälkeen tehtiin pikaisesti palapelejä kunnes lähdettiin kävelemään kohti kirjastoa, koska olin ilmoittanut lapset askartelu tapahtumaan. Tapahtuma kesti 10-12.30 ja onneksi Patricia toi myös host lapsensa samaiseen tapahtumaan nii saatiin melkein kolme tuntia juoruilla sillä välin ku lapset askarteli. Kotona syötiin luonas ja suunnattiin pihalle leikkimään. Host äiti tuli kotiin ja loppu ajan tein kotitöitä.

Perjantaina mulla ei onneksi ollut kuin viiden tunnin päivä joka tuntuin kuluvan hujauksessa verrattuna noihin yli 10 tunnin päiviin. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin kuin mikä, ulkona tarkeni helposti topilla. Päätettiin lähtee lasten kanssa pyöräretkellä ja suunnattiin Burnham Beechesiin. Hyvän ilman johdosta muillakin oli ollut sama idea ja puisto oli aivan täynnä ihmisiä! Vietettiin yli kolme tuntia puissa kiipeillen, pyöräillen ja eväitä syöden. Meillä oli todella hauskaa ja sattumalta löydettiin myös villikissan pentue pusikosta, ne kyllä menivät äkkiä piiloon meidät huomatessaan.


tiistai 4. marraskuuta 2014

MADRID!


Torstaina mulla oli ihan normaali työpäivä ja olin off noin klo 14 aikoihin. Kävin pikaisesti suihkussa ja alotin pakkaamisen jonka voisi tehdä aikaisemminkin kuin tuntia ennen lähtöä. Taksi saapui hieman ajoissa, joten en ehtiny syömään mitään, damm. Heathrow oli isoin lentokenttä missä oon ikinä ollut ja se vähän jännitti, mutta onneksi siellä oli tosi hyvät opasteet. Stressi meinasi kuitenkin iskeä siinä vaiheessa kun oli 20 min aikaa koneen lähtöön ja lentokoneen porttia ei oltu vieläkään merkitty. Lopulta se kumminkin ilmestyi taululle 40 min myöhässä ja mulla oli 18 minuuttia aikaa ehtiä koneeseen. Tottakai mun tuurilla se oli myös terminaalin kauimmainen lähtöportti, johon päästäkseni piti ottaa kaksi eri metroa. Juoksin sit hullua vauhtia jonkun espanjalaisen bisnesmiehen perässä, koska veikkasin että ainakin se tietää mihin päin kuuluu mennä. Onneksi se tosiaan tiesi ja pääsin koneeseen viimisten ihmisten joukossa.

Lähtöportti mokan takia moni myöhästyi koneesta, joten se oli aika tyhjillään. Tässä vaiheessa onneni kääntyi ja olinkin ainoa matkustaja meidän penkkirivillä, joten nukuin leveästi melkein koko lennon Madridiin saakka.

Vietin ihanat viisi päivää nauttien auringonpaisteesta, hyvästä ruuasta, juomasta ja ennenkaikkea ihanan Milan seurasta! Oisin viihtynyt Madridissa pidempäänkin! Ainoo miinus oli espanjalaisten englanninkielentaito, siis mä puhuin varmaan viisi vuotiaana parempaa enkkua ku aikuiset espanjalaiset. Tiesin kyllä etukäteen, että Espanjassa enkku ei ole niin vahvoilla, mutta oletin että maan pääkaupungissa edes kassahenkilöt ymmärtäisivät jotain, mutta ei.... Onneksi Mila hoiti kaiken puhumisen nii mun ei tarvinu mun kamalalla espanjankielellä alkaa säätämään esim. ruokatilauksia. Ostoksia reissulta ei kertynyt kuin kaksi: yöpaita ja pipo! Mun budjetti kiittää ja nyt on taas varaa tehä kaikkee kivoja juttuja Englannissa. 

Tiistai iltana mun lento lähti takaisin Lontooseen ja mulla oli myös tällöin hyvä tuuri istumapaikkojen suhteen. Vähän säälitti takana istuvaa kaksimetristä miestä ku se istu polvet korvissa ja mulla oli reilut pari metriä jalkatilaa! Kone laskeutui Heathrowle kymmeneltä illalla ja suunnistin taksilla kotiin nukkumaan, sillä heti keskiviikko aamuna alkoi työt kello 7!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Fiiliksistä

 Sain yhtäkkisen innostuksen kirjoittaa hieman tän hetkisistä fiiliksistä. Päällimmäisenä tunteena on innostus, huomenna suuntaan lentokoneella Madridiin ja saan pienen hengähdystauon arjesta. Pakkauksen vois tosiaan aloittaa jo ajoissa kun yleensä meinaan jättää sen aikalailla viime tinkaan! Mulla ja Milalla ei ole mitään ihmeempiä suunnitelmia, joten saa nähdä mitä viiden päivän aikana keksitään.

O:lla alkoi half term perjantaina ja se kestää huimat kaksi viikkoa. H:n half term alkaa vasta ensiviikolla, joten tiedossa on pitkiä työpäiviä kahden lapsen ollessa kotona. Eilisen työpäivän pituus oli reilu yhdeksän tuntia ja voin sanoa että kyllä se tuntu! Heti työvuoron loputtua kellahdin sänkyyn ja nukuin melkein kahdentunnin päikkärit! Koti-ikävä on hieman koetellut nyt kun on tullut ikäviä uutisia koti Suomesta, toivottavasti tämä surkeiden sattumusten sarja ei jatku kovin pitkään ja hyviäkin asioita on varmasti tulossa.

Perjantaina olin myös tekemässä extra babysittingiä eräällä toiselle perheelle ja sainkin siitä hyvät rahat säästöön! Olin vahtimassa kahta tyttöä iältään 8- ja 5-vuotta. Vahtimassa tarkotin siis sitä, että lapset nukkui kun mä makasin olohuoneen sohvalla katsomassa Sky Moviesilta elokuvia ja herkkuja syöden, joten kovin haastellista tää babysittaus ei täällä ole! Pääsin kotiin hieman yhden jälkeen ja meninkin suoraan nukkumaan, tän hurjempia mun viikonloppu illat ei yleensä olekkaan.

 Mun ensimmäinen personal trainer tunti oli maanantai aamuna ja kyllä teki hyvää reenata jonkun painostaessa vieressä. Jännitin hirveästi sitä jos kommunikointi ei sujukkaan, mutta hyvin ymmärsin kaikki trainerin ohjeet eikä ollut ymmärtämisvaikeuksia. Ensimmäinen kerta oli ns. kuntotestiä, jonka perusteella suunnitellaan sitten myöhempien tuntien "rankkuus". Jossain vaiheessa tuntia muistin ajatelleeni ettei ikinä enää, mutta innolla odotan ensiviikon tunteja Madridi reissun jälkeen. 

Eilem mulla tosiaan oli tää pitempi työpäivä. Aamulla herätin lapset kahdeksan aikaan, hoidettiin aamutoimet ja vietiin O:n kanssa H kouluun. Sen jälkeen suunnattiin O:n kanssa tutkimusretkelle Burnham Beechesin luonnonsuojelualueelle ja kierreltiin siellä tutkimassa kaikke melkein kaksi tuntia, KUNNES O päätti lähteä tutkimaan metsää hieman polun ulkopuolelta ja upposia polvia myöten mutaliejuun! Siellä sitten mä yritin parhaani kiskoa O:ta ylös, estää sen sukkia kastumasta kun kumpparit lähti jalasta ja olla itse tippumatta mutaan. Sain O:n ylös ja suunnattiin kotiin vaihtamaan kuivat vaatteet ylle ja pesemään se kaikki iljettävä muta pois. Syötiin välipala ja lähdettiin kävelemään kirjastoon, koska olin luvannut ilmoittaa lapset ensviikon "crafting lessoneille". 

Lueskeltiin muutamia kirjoja, mutta kello alkoi olla jo sen verran, että suunnattiin Costaan kuumalle kaakaolle ennenkuin lähdettiin hakemaan H:ta koulusta. Seuraavaksi olikin H:n baletin vuoro. Mulle tulee aina kauhee stressi, että keritäänkö tunnille kun H:n koulu loppu kolmelta ja neljältä alkaa baletti. Siinä välissä mun täytyy kävellä lasten kanssa kotiin, vaihtaa H:oolle balettivaatteet, tehdä välipalaa, oottaa että lapset syö, pakata tavarat mukaan ja kävellä lasten kanssa balettikoululle! Onneksi ollaan joka kerta ehditty hyvin! Tunnin aikana yleensä leikin O:n kanssa tai luen kirjaa hänelle. Baletin jälkeen käveltiin lasten kanssa kotiin ja mun työpäivä loppui siihen!